Maanantaina vietin syntymäpäivääni, ja onneksi sain muutamia vieraitakin, koska ihan yksin tai kaksin ei sitä leivonnaisten määrää olisi saanut tuhottua. Innostuin jo aiemmin leipomaan koemielessä kaikenlaista pakastimeen, mm. appelsiini-suklaabrownieita ja niitä surullisenkuuluisia macaronseja. Ja vapun tienoilla tuli ekaa kertaa tehtyä itse simaa, sekä perinteistä että inkivääriversiota.
Syntymäpäivän aattona tein lohi-rapukiekkoja, lime-valkosuklaakakkua sekä suklaa-appelsiinikuivakakkua. Leipomiset menivät taas vaihteeksi reseptien tuunaamiseksi ja innovatiivisiksi kokeiluiksi, mutta lopputulokset olivat maistuvia. Ja sain syödä kakkuja aamupalaksi, ja välillä iltapalaksikin. Kahvin seassa en enää käytä lainkaan makeutusta, joten nämä herkuttelut kompensoivat kivasti sokerin puutetta... Ai niin, tiramisu-suklaata maisteltiin myös kahvin kera. Oli tosi maukasta, kiitos Tallinnan tuliaiset ja Kalev.
Toukokuu on paitsi syntymäpäivien, myös kukkasten aikaa. Sain valita lahjaksi parvekekukkia, ja lisäksi sain yllätyksenä kimpun ihania pinkkejä ruusuja. Maanantaina satoi kaatamalla lunta ja räntää, vaakatasossa ja pystysuorassa ja ties miten päin! (kukkakuvat otettu siis muina päivinä, sillä maanantaina ei paljon aurinko paistanut...) Monena aiempana vuonna olen viettänyt syntymäpäiviä aurinkoa ottaen (ja auringonpolt... siis rusketusrajat hankkien), mutta tänä vuonna olisi melkein voinut sukset käydä kaivamassa varastosta.
Niin, keväässä on valoisuuden lisäksi ihaninta se, että on kukkien aika! Rakastan melkein kaikkia viherkasveja ja kesäkukkia, leikkokukkia ja mitä tahansa kauniita kukkia. Yksi hienoimmista kokemuksista on ollut Kuubassa nähdä sademetsäolosuhteissa kaikki upeat, meillä huonekasveina tutuksi tulleet kasvit, kuten peikonlehdet, kultaköynnökset ja ihmepensaat, täysin luonnonvaraisina ja valtavan kokoisina kasvustoina palmujen rungoilla. Olin siellä luonnon keskellä muutenkin ihan myyty, ja sitten vielä se kaikki viherkasvusto ja kukkaset siinä ympärillä. Mykistävää.
Omat suosikkini leikkokukista ovat perinteisten tulppaanien ja ruusujen lisäksi etenkin preeriaruusu, neilikka ja freesia. Ja gerbera. Ja kalla. Ja valkoiset liljatkin ovat kauniita. Ja hortensian kukinnot... Ei siis ihme, että viherpeukaloinnin lisäksi tauluihinkin ilmestyy aina ajoittain kukkia. Joko realistisina tai yksinkertaistettuina kuvioina. Tällä hetkellä työn alla siperianunikkotyyliset kukat ja pikkuinen tulppaanitaulu. Niistä ehkä kuvamateriaalia myöhemmin, kun etenevät.
Niin, ja kesäkukkiin vielä... Täksi kesäksi olen suunnitellut parvekkeelle neilikan, orvokkien ja helmililjojen lisäksi hehkuvanpunaisia ja pinkkejä pelargonioita, valkoista hortensiaa, limenvihreää murattia ja sitten jotain hyötykasveja. Niin, ja valkoista ja keltaista mustasilmäsusannaa, jotka vielä odottelevat sisällä ulospääsyä.
Yleensä mopo lähtee käsistä kukkien suhteen jo alkukeväästä, mutta tänä vuonna pitää yrittää olla haalimatta liikaa hoidettavaa ja kasteltavaa. Viime kesänä en parveketta pahemmin laitellutkaan, mikä sinänsä oli aika poikkeuksellista. Mutta hyvä ratkaisu, kun ei kotona kauheasti aikaa vietettykään.
Viime vuosina on ollut vaikka ja mitä ihanaa: runkomarkettaa, petuniaa, tähtisilmää, ruusubegoniaa, kesäneilikkaa, tomaatteja, salaattia, yrttejä, samettikukkaa, rungollista särkynyttä sydäntä, Uuden-Guinean liisaa (vai mikä se nyt olikaan), daaliaa ja niin edelleen. Kukkien maailma ja valikoima on aika huikea. Joka vuosi tulee jotain uutta vastaan, ja kyllä, tykkään! Vihermyymälässäkin oli aivan upeita uusia tuttavuuksia, esim. rungollinen hortensia (todella upea!) ja monta muuta ihanuutta. Mutta pysyin lujana, ja valitsin siis lahjaksi alkuperäisen suunnitelman mukaan paljon orvokkeja sekä sen yhden ihananvärisen pelargonian. Hyvä minä!
Kirjoittelen leivonnaisten ohjeita paremmalla ajalla.
Tässä muuten vaan kuvina toukokuun alkupuolen tunnelmia. Lisää toukokuun touhuiluista myöhemmin.
Epäterveellinen syntymäpäivän aamiainen. No, tuorepuristettu appelsiini-porkkana-sitruuna-omenamehu toi sentään vähän potkua!
Täysin normaaleista väreistäni poiketen katoin kahvipöydän pinkeillä lisämausteilla. Joten miehen kotiintultuaan yllätyksenä tuomat pinkit ruusut olivat onnistunut yllätys! Telepatian voimin oli valinnut juuri oikean värin. Kiitos!!!
Palaillaan!
Luvassa ainakin siis leivontaohjeita, siman ohjeita sekä pari tuunaus- ja ompeluideaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti