lauantai 20. syyskuuta 2014

Alkusyksyn satoa

Tähän mennessä syksyyn on mahtunut muutamia aika mahtavia juttuja! Ensinnäkin se ihana raku-kurssi, jonka aikaansaannoksista olen saanut huikeasti hyvää palautetta, ihan vierailtakin ihmisiltä ympäri Suomea! Jopa ostajaehdokkaita ilmaantui, mutta rakutyöt eivät valitettavasti ole myytävinä. Lisäksi olen miettinyt sitä, että uniikeille, hienon henkilökohtaisen ja työläänkin prosessin tuotoksille olisi mahdoton edes laittaa hintalappua. Maalauksista luopuminenkin on välillä vaikeaa ja haikeaa, mutta niitä sentään voi tehdä lisää, kun vaan ehtii. Rakukeramiikkaa puolestaan pääsee tekemään vain kerran tai pari vuodessa, joten sekin tekee töistä arvokkaita. Ainakin siis tunnearvoltaan. 

Helppo harrastus postcrossing on puolestaan viime aikoina tuonut paljon iloa ja mielenkiintoisia tuttavuuksia ympäri maailmaa! Lähiaikoina kortteja on putkahdellut postiluukusta esim. Chilestä, Kiinasta, USA:sta ja Saksasta. Omia kortteja on lähtenyt mm. Malesiaan, Hollantiin, Kiinaan ja USA:han. Ihan huippua huomata, että samanhenkisiä ihmisiä löytyy täysin ventovieraista ympäri maailmaa. Esimerkiksi taide, luonto ja lukemani kirjat ovat olleet yhdistäviä tekijöitä, kansalaisuudesta riippumatta. Onneksi löysin tämänkin helpon harrastuksen, josta on paaaaaaaljon iloa!!!


Raku-viikonlopun jälkeen koitti uusi seikkailu, kun aloitin kuvataideterapian menetelmäopinnot. Aika huima viikonloppu siis taas! Meillä on hieno opettaja ja ryhmä, ja uskon tulevan matkan olevan mielenkiintoinen, mutta samalla myös haastava kokemus. Eniten joudun tekemään töitä sen suhteen, että saan pidettyä oman kuvataiteen tekemisen tavoitteet ja tyylin erillään siitä, mitä kuvataiteen käyttäminen menetelmänä tarkoittaa. Paljon on sulateltavaa ja opittavaa parin ekan kerran perusteella. 


Opintoihin sain yhdistettyä mökkeilyn, koska opinnot sattuivat samalle paikkakunnalle meidän mökin kanssa. On ollut niin hieno alkusyksyn aurinkoinen viikonloppu, että välillä tuntunut kuin ulkomailla olisi! Aamulla oli upeat maisemat sumuisella järvellä, ja aika tunnelmallista oli mennä veneellä rantaan ja siitä hurauttaa koululle :) Luonnosta olen ammentanut paljon uusia aiheita omiin töihin, ja innostuin uudelleen myös akvarellimaalauksesta! Akvarelliin on ollut aina sellainen viha-rakkaussuhde, mutta nyt löytyi taas kipinä kokeilla, monen vuoden tauon jälkeen! 


Illat on olleet sysimustia, ja vesi on virkistävän viileää, 15-asteista. Ja mökin pihapiirissä saunan liepeillä jolkotteli taas kettu. On tämä syksykin aika kiva vuodenaika! Nyt muutamia kuvia puhelimen kätköistä ja vielä viimeinen pulahdus mustaan Saimaaseen, siis tältä illalta.










tiistai 16. syyskuuta 2014

RAKU

Tässä viime aikoina olen todennut, että elämän tarkoitus on rakukeramiikka! Moni, joka on samaa tehnyt, on varmaankin samaa mieltä.

Itse pääsin rakun makuun vasta viime vuonna, jotakuinkin vuosi sitten. Tekniikka sinänsä oli vieras, mutta nyt toisen kurssin jälkeen alkaa perusjutut jo hahmottua paremmin. Rakun salaisuus piilee kuitenkin siinä, että lopputulos on AINA yllätys. Niin tälläkin kertaa, ja yllätykset oli pääasiassa iloisia!

Omien töiden tekemisen lisäksi oli hienoa seurata muiden ryhmäläisten töiden syntymistä. Yllätyksiä riitti, kun esimerkiksi samalla persiansinisellä lasitetut työt tulivat uunista ja savusta ulos täysin erivärisinä: oma pöllöhahmoni oli kirkkaansininen, kun taas toisen kurssilaisen persiansinisellä lasittama kilpikonna oli punainen. Viininpunainen!

Keväällä on pakko päästä uudelleen! Tähän jää kyllä niin koukkuun! Tällä kertaa syntyi lintunen, pari pöllöä (kolmas halkesi), jättiläisvarpusen näköinen pöllöhahmo ja pari muuta elukkaa. Siihen nähden, että menin kurssille valmistautumatta etukäteen, suoraan Barcelonasta (ainakin hyvä syy myöhästyä muutama minuutti...) ja lasitukset oli työläitä ja pelkäsin niiden epäonnistuvan täysin ja sairastuminenkin meinasi pilata koko homman, lopputulos on aika hyvä :)










My Barna

Ihana Barcelona vei palan sydämestäni. 

Kaupunki, joka on täynnä elämää (elokuussa ehkä vähän liikaakin), elämää nähneitä kujia, rosoisuutta, kauneutta, kulttuuria, ruokaa, taidetta, merta, musiikkia, kauppoja... Pintxoja, cavaa, xurroja ja cafe amb lletia. Aukioita, patsaita, puistoja. Dalia, Gaudia ja Miróa. Retroa ja modernia. Alakulttuureita ja valtavirtaa. Arkkitehtuuria, luontoa. Taikasuihkulähde ja kirkkoja. Kaupunki täynnä iloa, mutta myös kurjuutta. Värejä, tuoksuja, meteliä, mutta myös autioita, pimeitä kujia (eksyttiin kerran yöllä sellaisillekin). Kilometrejä kertyi, ja pelkästään metrotunneleissa sai kävellä aikamoisia matkoja. Ja niissä tunneleissa oli KUUMA! Parhaat kengät katujen tallaamiseen löytyi vähän vahingossa, mutta myöhemmin huomasin, että kaikilla tuntui olevan joko Havaianasit tai argentiinalaiset Paezit. Omat siniset Paezit vilahtaakin yhdessä kuvassa: maailman mukavimmat kengät!

Viikko oli sopiva aika seikkailla Barcelonan katuja ja kujia, mutta kauemminkin olisi tietysti viihtynyt. Pahimmat turistirysät jätettiin väliin, koska ei kiinnostanut tuhlata aikaa tuntikausien jonotteluun. Siinä siis elokuun huono puoli. Tänä elokuussa oli vielä ennätysmäärä turisteja! (näin uutisista, vaikken katalaania ymmärräkään). Lisäksi paikalliset (turismin parissa työskenteleviä lukuun ottamatta) pakenevat lomaa viettämään muualle, eli kaupunki on oikeasti turistien valtaama. Monet paikat, esim. oikeasti hyvät ja suositut ravintolat ovat kiinni, koska omistajat pitävät lomaa elokuussa. No, ruokaa saatiin kuitenkin, ja järkyttävään ihmisvilinään ja jatkuvaan kuhinaankin tottui. Välillä oli ihan hauska katsella turistien vilskettä, koska ihmisiä oli ihan ympäri maailmaa.

Toisaalta, kaupungista löytyi niin paljon kiinnostavaa näkemistä ihan perusturistikohteiden ulkopuolelta, että kannattikin haahuilla omia reittejä. Elokuussa hyvää oli sää (ei ollut liian kuuma, aurinkoa ja pilvisyyttä sopivasti, ja rankkasade ukkosmyrskyineen Barcelonan kaduilla oli myös oma elämyksensä). Elokuussa oli myös ihania tapahtumia, joista esim. katujuhla La Fiesta de Gràcia oli aika huikea. Oli musiikkia laidasta laitaan, kunnon punkia, vähän rokimpaa ja soulimpaa ja vaikka mitä. Ruokaa ja juomaa kaduilla, ihania markkinakojuja. Ja ne kadut! Ne oli koristeltu ihan huikeilla tavoilla! Pitää etsiä puhelimesta kuvia myöhemmin. Elokuu ajankohtana oli suotuisa siinäkin mielessä, että FC Barcelonan kauden avausmatsiinkin päästiin. Ja... olihan se!

Tässä pikainen katsaus minun Barcelonaani. 
Olen varmaan ollut edellisessä elämässä katalaani.



















Lisää kuvia jossain vaiheessa, kun on enemmän aikaa kaivella kuva-arkistoja. Ja Barcelonaan palaan vielä, muutenkin kuin kuvien muodossa! 

Little Blueberry Cheesecake

Kuuman kesän kesätauko on hieman venähtänyt suunniteltua pidemmäksi... Eli nyt on jo syksy. Mutta eipä oikein huvittanutkaan tietokoneen parissa tuhlata aikaa, kun sen pystyi viettämään kunnon kesästä nauttien :) Tablettia en juurikaan ole käyttänyt, enkä mobiiliversiollakaan tykkää blogia päivittää, vaikka siihenkin olen kiireessä välillä sortunut. Katsotaan, miten tämä tästä lähtee liikkeelle taas, millä tahdilla ja millä laitteilla.

No, joka tapauksessa:
- Kesä oli pitkä ja kuuma. Jo toukokuu, jonka sain vielä viettää täysin vapaalla, oli ajoittain ihan oikeaa kesää, joten senkin takia tänä vuonna kesä tuntui poikkeuksellisen pitkältä.
- Kesään kuului kesäisiä taidejuttuja, linografiikkaa, kortteja, koruja ja muuta pientä, mitä muulta kesänvietolta ehti. Kesä oli arkisin töissä käymistä, mutta onneksi myös uimista, mustikanpoimintaa, auringonottoa, chillailua ja grillailua. Hienoja pikku lomareissuja, huvipuistoa, rantoja, kaupunkeja, herkuttelua, lämmöstä nauttimista ja välillä kärsimistäkin. Kivien maalaamista ja valokuvaamista. Kesä tuntui vain jatkuvan ja jatkuvan, ja oikea lomakin odotti loppukesästä, ja oli koko ajan vasta edessä päin! Barcelona vei mukanaan, ja siitä ehkä tuonnempana lisää :)

Kaikkia kesän juttu juttusia on mahdoton alkaa tänne jälkikäteen keräämään, eikä ole tarkoituskaan, joten tässä pikku hiljaa jotain ajankohtaisia juttuja.

Mustikat oli sen verran ajankohtaisia vielä ihan äsken, että niistä pitää tempaista yksi keksimäni ohje heti tähän alkuun:

LITTLE BLUEBERRY CHEESECAKE 
with white chocolate & lime
(halk. n 17 cm)

Pohja:

n. 0,5 dl juoksevaa margariinia
n. 1,5 dl keksinmuruja, esim. Bastoigne kandisokerikeksi

Täyte:

1 prk valkosuklaa-limerahkaa (Valio)
1 tlk vispikermaa (ja kerman maustamiseen 1 tl vaniljasokeria, 3 tl sokeria)
1 rs Philadelphia maustamaton tuorejuusto
2,5 kpl liivatelehtiä
2 rkl sitruunanmehua

Päällinen:

1 dl sulatettuja mustikoita
3 tl sokeria
1,5 liivatelehteä
2 rkl mustikoiden mehua
0,5 rkl vettä
1 tl sokeria

Päälle:

Rouhittua valkosuklaata


Murskaa pohjaan tulevat keksit muruiksi kaulimen avulla pakastepussissa.
Sekoita keksinmurut ja juokseva margariini, painele pohja leivinpapaerilla vuorattuun (halkaisijaltaan n. 17 cm) pikku irtopohjavuokaan ja laita viileään hetkeksi.

Vispaa kerma löysäksi vaahdoksi ja makeuta sokereilla. Sekoita rahka ja tuorejuusto keskenään. Liota liivatelehtiä kylmässä vedessä reilu 5 min, ja kuumenna sitruunanmehu kiehuvaksi. Sulata liivatelehdet kuumaan sitruunanmehuun. Kaada ohuena nauhana rahka-juustoseoksen joukkoon. Kääntele vispikerma täytteen sekaan.

Kaada täyte pohjan päälle vuokaan ja annan hyytyä ainakin muutama tunti tai yön yli.

Sulata mustikat, lisää joukkoon maun mukaan sokeria (n. 3 tl). Liota liivatelehtiä (1,5 kpl) kylmässä vedessä 5 min, kuumenna vesi ja mustikkamehu sokerin kanssa, liota liivatelehdet joukkoon ja kaada mustikoiden sekaan. Sekoita, anna seoksen jäähtyä hieman ja kaada hyytyneen juustokakun päälle. Anna päällisen hyytyä viileässä ja koristele kakku rouhitulla valkosuklaalla.

Ainesten mitat ovat hieman suuntaa-antavia, koska tämä kakku syntyi kokeiluna fiiliksen mukaan, enkä kovin tarkasti ainesosia mittaillut tai laittanut ohjetta ylös. Liivatelehtien outo määrä selittyy sillä, että kaapista löytyi neljä liivatetta, jotka sitten jaoin täytteen ja päällisen kesken :)

Mutta eiköhän tälläkin ohjeella jonkinlaisen kakkusen saa aikaiseksi!