Aloitetaan ihanista macaron-leivoksista, jotka ovat ranskalainen klassikko. Olen pari kertaa maistanut macaronseja, ja ne olivat todella herkullisia, vaikken erityisesti pidäkään marengista tai kamalan makeista jälkiruoista tai leivoksista. Macaronseja en siis itse ole aiemmin tehnyt, mutta maanantaina ajattelin ekaa kertaa kokeilla. Löysin netistä hyviä ohjeita ja vinkkejä noihin haasteellisiin leivoksiin, ja yritin olla aika tarkkana. Kaikki meni pieleen varmaan alusta alkaen. Kaupasta ei löytynyt vaaleaa mantelijauhetta, joten ostin kuorellisista manteleista tehtyä. Siivilöin suurimmat kuorenpalat jauheesta pois.
Kananamunan valkuaisiakaan en jaksanut alkaa "ikäännyttää", kuten monessa ohjeessa neuvottiin. Annoin niiden kuitenkin olla reilusti huoneenlämmössä ennen leivontaa. Tähän saakka kaikki tuntui vielä menevän ihan ok ja ohjeen mukaan...
Elintarvikeväriä en löytänyt kaupasta kuin nestemäisenä. Joten senkin suhteen saattoi (viimeistään) mennä macaron-taikina pieleen.
Vaikka kuinka lotrasin värin kanssa, ei siitä oikein mitään sävyä lopputulokseen asti syntynyt. Pahimmat virheet syntyivät varmaan siinä, että taikina oli liian löysää, en malttanut antaa macaron-kuorten "kovettua" riittävästi ennen paistamista (tunti oli liian pitkä aika odotella...), eikä mittasuhteetkaan varmaan olleet ihan kohdillaan (en käytä vaakaa, mikä tarkassa leivonnassa saattaa joskus olla ihan ehdoton).
No, tässä on mun versio ihanista macaron-leivoksista, eli rapsakat, littanat manteli-marenkikeksit :) Ei mennyt niinkuin Strömsössä, mutta oli ne kuitenkin ihan hyvän makuisia... Jätin kuitenkin macaronseihin varaamani täytteen käyttämättä, koska olisi näissä kekseissä mennyt vähän hukkaan. Pari kuorta täytin koemielessä hillolla ja kermalla, mikä oli hyvä yhdistelmä maun kannalta. Ulkonäöstä macaronseihin liittyen tässä yhteydessä ei kannata edes puhua. Maanantaina olinkin sitä mieltä, että nämä olivat ekat ja vikat macaronsit omalla kohdalla, mutta enköhän vielä opettele lisää jossain vaiheessa. Tällainen klassikko pitää kuitenkin jokaisen kotikokin ja -kondiittorin osata, jos ihan tosissaan keittiössä toihuilee.
Rakenne ei ole ihan niin sienimäinen, kiiltäväpintainen ja päältä rapsakka, sisältä pehmeä, kuin oikeaoppisissa macaron-leivoksissa kuuluisi olla :)
Osa kuorista jäi lisäksi kiinni leivinpaperiin ja hajosi irroitettaessa. Ihan tällaisia macaronseja ei varmaan pariisilaisista kahvila-konditoriosta löydykään...
Ja sitten sushin pariin! Alun perinkään ei ollut tarkoitus orjallisesti noudattaa mitään perinteisiä ja tarkkoja ohjeita. Oli kuitenkin tavoitteena pyöräyttää kauniita susheja ja tehdä ensimmäistä kertaa myös california rollseja. Ihan katselin ohjeita ja jotain videoitakin, missä näppärästi pyöräytetään kauniita california maki rollsit. Niinpä sitten itsekin pyöräytin parit rullat... (Viime sushi-rullauksista lienee jo jokunen vuosi aikaa, joten ei mennyt ihan rutiinilla.) Olisi pitänyt kääriä rulla bambumattoon huomattavasti napakammin, ja varmaan täytteiden asettelussakin olisi ollut parantamisen varaa. Oma rulla siis levähti täysin eikä enää leikatessa ainakaan pysynyt kasassa. Makuunhan tämä ei millään tavalla vaikuta (ja maku olikin kohdallaan), mutta sushissa ulkonäkö ja esillepano on melkein yhtä tärkeässä asemassa kuin hyvä makukin. Kirosanojen saattelemana sitten yritin saada sushi-kaunokaisiani edes lautaselle saakka, ja osan tungin takaisin jääkaappiin pois silmistä :)
California rolls vaatii siis vielä aika paljon treenaamista, mutta onneksi kasvis-makit onnistuivat pysymään kasassa vähän paremmin. Lopuksi tuli vielä nigirejä, joissa oli päällä graavilohta sekä katkarapua ja avokadoa. Niiden tekemisessä apuna oli Tokyokanista ostettu halpa muovimuotti, joka oli ihan toimiva. Siihenkin olisi sushiriisin voinut painella vähän tiukemmin, jotta nigirit olisi pysyneet kasassa syödessäkin :)
Tässä vähän kuvamateriaalia lopputuloksista. Joku japanilainen olisi kyllä saattanut pökertyä meidän touhua katsellessa. Ihan surutta touhuiltiin omaan tyyliin sushiriisin keittämisestä alkaen. Wasabikin oli loppu, mutta venäläinen piparjuuritahna toimi makuna oikein hyvin. Ja puikoilla syöminen meni juuri niin hyvin kuin muistelinkin eli riisit lenteli pitkin lautasta ja sushit pitkin pöytää! Mutta mutta, harjoitus tekee tässäkin mestarin!
California roll ja liian löysään kääritty rulla, josta täytteet mukavasti tursusi ulos. Ja leikattuna ne vasta kauniita, napakoita pikku susheja olivatkin!!!
Seuraavana vuorossa makirulla, jossa täytteenä avokadoa, kurkkua, punasipulia (oma keksintö, anteeksi japanilaiset...) ja puolikypsää porkkanaa. Nämä onnistuivat pysymään kasassa jotenkuten, vaikkevat ihan mitään malliyksilöitä olleet nämäkään.
Nigireissä päällä katkaravunpyrstöä, avokadoa ja osassa graavilohta. Maukkaita, muttei pysyneet kasassa syötäessä.
Ja lopuksi "kaunis" ruokakuva sunnuntain grillauksesta: "jäiset nakit" eli soijanakkeja, olkaa hyvä! (ovat paremman makuisia miltä näyttävät...)
Jep jep, tästä on hyvä jatkaa kokkailuja kotona. Ei paljon enempää voi enää pieleen mennä, joten suunta on vain ylöspäin!
Ja joskus vielä laitan kauniita kuvia niistä täydellisistä macaronseistakin!!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti